Tammikuun presidentinvaalit ovat lähes ovella. Silti puhe kiinnittyy jo seuraaviin presidentinvaaleihin 2024. Suurin selitys ilmiölle on tammikuun vaalien tylsyys.

Istuva presidentti Sauli Niinistö on lupautunut jatkokaudelle ja vieläpä ilman taustapuoluetta (näyttäen näin keskisormea Kokoomukselle). Tämä kepulikonsti nostanee Niinistön suosiota uurnilla ja mahdollisesti petaa läpimenoa ensimmäisellä kierroksella. Erilaisia vaihtoehtoja esittävä Vasemmiston Merja Kyllönen nousee näillä näkymin ainoaksi vastavoimaksi kun muut puolueet asettavat ennestään presidentiksi pyrkineitä ja SDP vitkuttelee omalla ehdokkaallaan. Loppujen lopuksi ketään ei kiinnosta.

Kiinnostus presidentti-instituutiota kohtaan onkin nostanut – ei tulevat vaalit – vaan mahdollinen perustuslainmuutos liittyen presidentin valintaan. Nykyinen perustuslaki vaatii presidentin olevan syntyperäinen suomalainen.

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. (54 §)

Kansanedustaja Pilvi Torsti (sdp) on kuitenkin ehdottamassa perustuslainmuutosta perustuslain pykälään asiasta. Suomen kansalaisuus tulee pysymään vaatimuksena mutta vaade syntyperäisyydestä ehdotetaan poistettavaksi lakimuutoksessa.

Muutos ei ehdi ennen seuraavia presidentinvaaleja vuonna 2018 sillä muutokset perustuslakiin vaativat kahden erillisen eduskunnan käsittelemään muutoksia. Menettelyä kutsutaan perustuslainsäätämisjärjestykseksi.

Perustuslain säätämisjärjestystä noudatettaessa lakiehdotus hyväksytään toisessa käsittelyssä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lepäämään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pidettäviin valtiopäiviin. Vaalien jälkeen lakiehdotus tulee hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Perustuslainmuutosta ehdittänee käsitellä vielä tämän eduskunnan aikana ellei hallitus kaadu ennen eduskuntavaaleja 2019. Arviot Sipilän hallituksen elinvoimaisuudesta vaaleihin asti vaihtelevat. Useat näkevät hallituksen tulevaisuuden synkkänä ja epätoivoisena. Hallituksen kaatuessa, kaatuisi mahdollisesti myös mahdollisuus perustuslainmuutoksen vaikuttavan jo presidentinvaaleihin 2024.

JOS perustuslainmuutos saadaan pakettiin nopeasti ja niin tämä, kuin myös seuraava, eduskunta päättää toteuttaa lainmuutoksen on Suomessa mahdollisuus valita ulkomailla syntyneitä suomalaisia esimerkiksi Vihreiden Ozan Yanar tai Vasemmiston Suldaan Said Ahmed seuraavaksi presidentiksi maalle.

Päivänpolitiikan ulkopuolelta on myös noussut nimiä, joista todennäköisin uusi Suomen presidentti olisi Arman Alizad. Onnekkainta tässä on se että hän on myös käytettävissä pestiin.

Onnea Suomi, onnea me! Vielä pitää tosin säilyä yhteiskuntana ja maana vuoteen 2024 asti. Tämä voi osoittautua jopa vaikeaksi nykyisen hallituksen ja presidentin alla. Kuten Helsingin Sanomien kolumni 27.7. toteaa presidentistä “kunhan olisi edes rehellinen ja taitava.”